Voihan leukotti!

Meillä on tapana käydä Mustilassa magnolioiden kukkiessa. Näky on pyhä. Iso magnolia täydessä kukassa. Yksi kauneimmista näyistä, jonka tiedän.

Kun tyttäreni oli pieni, reissasimme aika paljon maailmalla. Lapselle oli välillä kärsimystä istua pitkään matkalla. Silloin paras viihdyke olivat satukasetit. Yhdellä matkalla kasetteja oli matkassa riittävästi, mutta vain yksi kelpasi kuunneltavaksi. Kuulimme kymmeniä kertoja tarinan siitä, mikä maailmassa on kauneinta. Tarinan lopussa selvisi, että se on orkidea. Nyt aikuinen tyttäreni hankki ensimmäisen orkideansa.

Minusta taas maailman kauneinta ovat magnoliat. Raskaat kukat hennoissa puunoksissa tai posliinisen kukan täsmällisyys pensaissa.

Eräälllä magnoliareissulla törmäsimme leukottiin (Leucothoe Fontanesiana). En ollut koskaan kuullutkaan kasvista ja ajattelin, että se on hyvä rodonaluskasvi. Mustilassa eivät olleet varmoja kasvin talvenkestävyydestä mutta päätimme ottaa riskin. Pyysivät kertomaan kuinka käy.

Nyt leukotti on ollut meillä viitisen vuotta ja selvinnyt hyvin erilaisista talvista, lumisista ja lumettomista. Nyt ehkä uskaltaisi viestiä, että kyllä kestää ainakin kakkosvyöhykkeellä Hämeenlinnassa. Kasvi ont ullut myös puutarhakauppoihin myyntiin. Ilmeisesti muut ovat huomanneet talvenkestävyyden.

Ainavihanta kasvi on sukua varvuille ja kanerville. Jos se on varjoisassa paikassa lehdet punertavat, aurinkoisemmassa vihertävät. Suomessa kasvi tuntuu epätodelliselta, koska sen lehdet nousevat lumen yli ja ovat lehtiä, eivät mitään neulasia. Se on vähän kuin mahonia, mutta pehmeämmät lehdet ilman piikkejä.

Leukotti on myrkyllinen. Kukkien lehdet ja mesi ovat myrkyllisiä; nieltynä voi aiheuttaa syljeneritystä ja nenän vuotamista, hikoilua, kihelmöintiä, päänsärkyä, masennusta, heikkoutta, vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua, ripulia, halvaantumista. Tämä on varmaan syynä, että pihalla mellastavat pupuset jättävät kasvin rauhaan. Mahoniaa ne ovat tänä keväänä popsineet oikein kunnolla. Ikävä kyllä.

Sanotaan, että leukotti kukkii valkoisin pienin kukin kesäkuussa . Sitä odotellessa.

Kevät tulee, vaikka korona kiusaa. Kohti valoa, uutta kasvua ja toivoa.